Keskiyöllä, vuorten keskellä

Voi tätä hurjaa postaustahtia! Tää alkuvuosi on kyllä ollu aika häpeäpilkku täällä blogin puolella ja näyttää vaan pahemmaksi menevän. Ehkä saan koko InterRailin postattua vuoden sisällä! Heh, no nyt oon ainakin itsestäni ylpeä, kun aloin taas kirjoittamaan. Toivottavasti tekin ilahdutte!

Tällaisia maisemia näkyi junan ikkunasta Sveitsissä, kun lähdimme Liechtensteinistä Jessen luota yöksi Brig nimiseen kaupunkiin. Neljä vaihtoa tuotti vähän tuskan hikeä, kun junan vaihtoon oli varattu esim. aikaa vaan 9minuuttia ja entuudeltaan tuntematon asema oli täynnä ihmisiä ja rinkan kanssa juokseminen on aina niin..mukavaa.

Brigiin päästyämme, haahuiltii ensin väärällä puolella kaupunkia ja meillä oli vaan 1,5tuntia aikaa löytää hotellille. Varttia vaille puolenyön löydettiin meidän hotelli ja kyseltiin myös respasta ruokapaikkaa, mutta kaikki oli kuulemma jo kiinni, ja hotellin ravintolankin tarjoilu loppuu aina ilta kymmeneltä. Respan setä kuitenki tajusi meidän matkanneen koko päivän Liechtesteinistä ja, että ollaan tosi nälissään, joten pyysi meitä viemään rinkat huoneeseen ja siistiytymään vähän ja tulemaan sitten ravintolaan. 

Meitä odotti hieno ravintola, jossa oli makee led valaistus, tunnelmallista musiikkia, koivunrunkoja ja muita luonnonelemettejä oli käytetty kauniisti sisustuksessa. Oltiin aivan myytyjä! Tarjoilija toi meille tuorejuustolla kuorutetetut lihapasta-annokset ja tuoretta leipää. Me oltiin ainoat asiakkaa koko ravintolassa, pihaterassilla ainoastaan istui pari vanhaa miestä huurteisella nauttien sykyisestä illasta. Parempaa palvelua ei ois voinu toivoa! 

Me kahdestaan Sveitsissä, vuorten keskellä, luksus ravintolassa ja keskiyöllä ainoina asiakkaina. 

Huonekkin oli tilava, sillä meillä oli erikseen olohuone ja makuuhuone + pesuhuone/wc. Aamupalalla meiltä tuli työntekijät vuorotellen kysymään, että emmekö tahtoisi lämmitettyä maitoa ja keitettyä kanamunaa. Lämmitetty maito on vissiin, joku suosittu juttu siellä päin, mutta ei meitä vaa houkutellut!  CFI Hotel & Restaurants Touring -hotelli maksoi yhdeltä yöltä 105,90€ ja yöllinen ateria maksoi n. 24€. Sellaisen nälän kouriessa olisin suostunut maksamaan enemmänkin. Mukavaa vaihtelua oli olla hotellissa, kun muuten olimme paljon muiden sohvilla sekä halvoissa hostelleissa. Matkabudjetti antoi mahdollisuuksia, kun välillä säästi paljonkin yöpymisissä.

Uskomattomia maisemia saatiin katsoa junan ikkunasta, kun jatkettiin matkaa Italiaan. 

Takin sai onneksi jättää perille päästyämme rinkkaan, kun lämpötilat olivat Milanossa 20°C paikkeilla.

Vaduz-Sargans-Zürich-Bern-Brig-Milano

koko InterRail reittimme löydät täältä.

Liechtenstein Always In My Heart!

Käsi ylös, joka on joskus kuullut Liechtenstein nimisestä maasta! Eipä näy hirmusti käsiä. Tää postimerkin kokoinen maa (160km², johon vertailuksi Helsingin pinta-ala on 187,1 km² ja Oulun 1 513km²), löytyy kartalta Sveitsin ja Itävallan välistä. Uskomattoman kaunis maa! Ehdoton lemppari kaikista, mihin InterRailillä päästiin. Niin puhdasta ja raikasta, vihreää ja nuo vuoret.. piti oikeasti hieroa silmiään, että voiko nuo olla oikeesti tuossa. Ihan kuin kaikki horisontit olisi muokattu pois jollain Photoshopilla ja lisätty joka puolelle vuoria.

Tutustuin Jessen Porissa pari kesää sitten Bigpepalla, joka on kansainvälinen Pelastuspalveluleiri. Jesse tuli sinne ystävänsä Noamin kanssa EVS:n kautta. Oltiin jo Engalnnissa, kun tajusin ottaa Jessen yhteyttä, että voitaisiin nähdä Sveitsissä, jonka kautta meidän oli tarkoitus mennä Milanoon, Italiaan. 

Ei tullut kuulemma kuuloonkaan, ettei me tultaisi heidän luokseen Liechtensteiniin laisinkaan. Ja onneksi ei! Viihdyttiinkin Jessen ja Marinan luona parin yön sijaan neljä yötä ja oltaisiin viihdytty enemmänkin, jollei oltaisi jo varattu majoitusta seuraavalle yölle Brigistä.

Oltiin kyllä niin fiiliksissä maisemista ja oli niin ihana nähä Jesseä ja Noamia pitkästä aikaa! Käytiin vähä shoppailemassa Sveitsin puolella ja viikonlopun kunniaksi bailaamassa Feldkirchissä, Itävallassa ja nautitiin sunnuntaipäivä Jessen ja sen kavereiden kanssa alpamare -vesipuistossa, Sargansissa, Sveitsissä. Oli hassua vaihtaa maata tuosta nuin vain! Tuo alpamare oli kyllä reissun kohokohtia.. kuuma ulkoallas poreilla ja ympärillä lumiset rinteet.. niin kaunista!

Suosittelen Liechtensteiniä ehdottomasti kaikille! En malta itekkään odottaan, että pääsisin sinne takaisin. 

Basel-Sargans-Vaduz-Buchs-Vaduz-Feldkirch-Vaduz-Sargans-Vaduz-Sargans-Zürich-Bern-Brig

Kuin näkyykin, niin pääsimme kulkemaan paljon myös linja-autoilla, jotka olivat myös ilmaisia InterRail -passilla. 

Koko InterRail -reittimme ja Reissaajan listan löydät täältä.

Ouh, mitkä hinnat Sveitsiseni!

Voi mitä hiljaiseloa on täällä blogissa ollut. Elämä vaan on ollu yhtä InterRailia itsessäänkin, 

kun olen kokoajan menossa jonnekin. Viikon päästä taas ulkomaille!

Nyt palataan kuitenkin ajassa taaksepäin, kun oltiin matkalla Colmarista, Ranskasta Liehtensteiniin. 

Sveitsin läpi matkustaessa pysähdyttiin kolmeksi tunniksi Baseliin. 

Rautatieasemalla tajuttiin, että Sveitsissähän puhutaan saksaa, jota me taas ei puhuta sanaakaan. Tästä syystä ei löydetty vessaa eikä laukkusäilytystä. Kannettiin sitten rinkkoja selässä monta tuntia.. huhhuh. Onneksi kuitenkin löydettii ilmainen vessa jostain museosta/kirjastosta

Paul oli tulostanu meille kartan, ettei eksyttäis Sveitisin kolmanneksi suurimpaan kaupunkiin. Ehdittiin käydä katsomassa sillalta kauniita maisemia, jututtaa feissareita ja kuvaamassa hauska kaupungintalo. Ennen kuin hypättiin taas junaan, käytiin pitsalla ja hinnat oli kyllä suolaset (28,90CHF eli 23,83€). 

DNA:n liittymässä puhelut Suomeen ja oleskelumaahan nousi kolmen kertaisiksi Sveitsiin tultaessa ja 

senkin jälkeen, kun pääsimme Liehteinsteinin puolelle, puhelin laskutti silti Sveitsin hinnoilla :(

Colmar-Basel-Sargans-Vaduz

Koko InterRail reittimme löydät täältä.

Fairy Tale Destination

Viikkoa ennen meidän saapumista Colmariin otettiin yhteyttä Pauliin CouchSurfingin kautta. Jo seuraavana aamuna Paul toivotti meidät tervetulleeksi. En edes tiennyt etukäteen miltä Colmar näyttäisi, mutta tiesin sen olevan satumainen ja romanttinen kaupunki.

 Ote mun matkapäiväkirjasta:
"En tajunnut ensin, että Paul aikoo esitellä meille paikkoja. Se käski meidän jättää rinkat autoon, ottaa kamera mukaan ja kävellä pari korttelia. Rakastuin. Taloissa oli söpöt hobitti ovet, kaikki talot erivärisiä, kadut kapeita ja paljon kukkia. Oltiin jossain satumaassa!"

Yllä olevaa kuvaa voin avata sen verran, että Paulilla on tapana viedä sohvasurffarit täynnä yksityiskohtia olevalle kirkolle ja pyytää työntämään sormi pienen miehen jalkojen väliin. Kuinka hämmentävää se olikaan! Paul vaan tuumas, että kuin harvoin sitä pääsee koskettelemaan munkin kiveksiä. 

Paul lainas meille sen hienoo objektiivia, jonka tietoja en tietenkää muista! Mahtavaa oli kyllä päästä tutustumaan CouchSurfingin kautta niin ihaniin ihmisiin. Se että tuntematon ihminen luottaa sut sen omaan kotiin ja tarjoaa sängyn, todella hyvää ruokaa ja esittelee paikkoja.. se on ihan uskomatonta. Tulee vaan todella kiitollinen ja onnekas olo.

Yllä kaunis Mini Venetsia, jota päästiin ihanilemaan ennen ihka oikeeta Venetsiaa. Ja alla varmaan maailman söpöin yksiö!! Netistä löytyy muuten ihania kuvia Colmarista joulunaikaan... on kuulemma pikkusen suosittu.

Mulle nousi kuume Colmarissa jo ekana päivänä, mutta ei tullu kuuloonkaan jäädä sänkyyn makaamaan. Paul anto mulle lämmintä päälle ja istutti meidät illalliselle, jonka menussa oli kania. Aterioihin kuului aina myös alku- ja jälkiruoka. Kerrassaan mahtava host! Erikoisinta oli makea ruskea Mesjuusto, jota Paul oli ostanut Norjasta. Joskus pitää mennä kauas, että oppii jotain läheltä. Saatin myös hyvät ohjeistukset ja kartat Sveitsiä varten, kun matka jatkui kohti Baselia.

Talot eivät muuten ole alkuperäisesti tuollaisia, vaan rakenteet on tullut kulumisen yhteydessä esiin. Lisää taloja on tuunattu ulkopäin ihan turismia ajatellen. Kesällä ja talvella Colmar on täynnä turisteja, joten oltiin syksyllä aivan täydelliseen aikaan siellä. Saimme sieltä myös paljon sohvatarjouksia toisin kuin Pariisilaisilta, joiden vähäisistä vastauksista kaikki oli kieltäviä. Monet hostit eivät puhu englantia, mikä tuottaa kivan kielimuurin. Meidän hostimme oli kotoisin Irlannista, joten kielimuuria meillä ei onneksi ollut.

Paris-Colmar-Basel

Katso koko InterRail reittimme täältä.