05 helmikuuta, 2014

Fairy Tale Destination

Viikkoa ennen meidän saapumista Colmariin otettiin yhteyttä Pauliin CouchSurfingin kautta. Jo seuraavana aamuna Paul toivotti meidät tervetulleeksi. En edes tiennyt etukäteen miltä Colmar näyttäisi, mutta tiesin sen olevan satumainen ja romanttinen kaupunki.
 Ote mun matkapäiväkirjasta:
"En tajunnut ensin, että Paul aikoo esitellä meille paikkoja. Se käski meidän jättää rinkat autoon, ottaa kamera mukaan ja kävellä pari korttelia. Rakastuin. Taloissa oli söpöt hobitti ovet, kaikki talot erivärisiä, kadut kapeita ja paljon kukkia. Oltiin jossain satumaassa!"
Yllä olevaa kuvaa voin avata sen verran, että Paulilla on tapana viedä sohvasurffarit täynnä yksityiskohtia olevalle kirkolle ja pyytää työntämään sormi pienen miehen jalkojen väliin. Kuinka hämmentävää se olikaan! Paul vaan tuumas, että kuin harvoin sitä pääsee koskettelemaan munkin kiveksiä. Emoji
Paul lainas meille sen hienoo objektiivia, jonka tietoja en tietenkää muista! Mahtavaa oli kyllä päästä tutustumaan CouchSurfingin kautta niin ihaniin ihmisiin. Se että tuntematon ihminen luottaa sut sen omaan kotiin ja tarjoaa sängyn, todella hyvää ruokaa ja esittelee paikkoja.. se on ihan uskomatonta. Tulee vaan todella kiitollinen ja onnekas olo.
Yllä kaunis Mini Venetsia, jota päästiin ihanilemaan ennen ihka oikeeta Venetsiaa. Ja alla varmaan maailman söpöin yksiö!! Netistä löytyy muuten ihania kuvia Colmarista joulunaikaan... on kuulemma pikkusen suosittu.

Mulle nousi kuume Colmarissa jo ekana päivänä, mutta ei tullu kuuloonkaan jäädä sänkyyn makaamaan. Paul anto mulle lämmintä päälle ja istutti meidät illalliselle, jonka menussa oli kania. Aterioihin kuului aina myös alku- ja jälkiruoka. Kerrassaan mahtava host! Erikoisinta oli makea ruskea Mesjuusto, jota Paul oli ostanut Norjasta. Joskus pitää mennä kauas, että oppii jotain läheltä. Saatin myös hyvät ohjeistukset ja kartat Sveitsiä varten, kun matka jatkui kohti Baselia.

Talot eivät muuten ole alkuperäisesti tuollaisia, vaan rakenteet on tullut kulumisen yhteydessä esiin. Lisää taloja on tuunattu ulkopäin ihan turismia ajatellen. Kesällä ja talvella Colmar on täynnä turisteja, joten oltiin syksyllä aivan täydelliseen aikaan siellä. Saimme sieltä myös paljon sohvatarjouksia toisin kuin Pariisilaisilta, joiden vähäisistä vastauksista kaikki oli kieltäviä. Monet hostit eivät puhu englantia, mikä tuottaa kivan kielimuurin. Meidän hostimme oli kotoisin Irlannista, joten kielimuuria meillä ei onneksi ollut.

Paris-Colmar-Basel
Katso koko InterRail reittimme täältä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa, kun kommentoit!